Ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöpumpun tavoin kodin päälämmönlähde. Erona maalämpöpumppuun on porareikä, jota ilma-vesilämpöpumpussa ei tarvita. Porareikä on korvattu ulkoyksiköllä kuten ilmalämpöpumpuissa.

Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu vesikeskuslämmitykseen, niin lattia- kuin patterikiertoiseen järjestelmään. Lisäksi laitteella voidaan lämmittää käyttö- sekä uima-altaan vesi. Järjestelmä voidaan asentaa uudis- sekä saneeraus kohteisiin.

Järjestelmä tarvitsee rinnalleen täydelle lämmitystarpeelle mitoitetun toisen lämmitysjärjestelmän. Yleensä varajärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia (varaaja), joilla lämmitystarve katetaan kovimpien pakkasten aikana.

Lämmityskauden aikana on kuitenkin vain vähän sellaisia päiviä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu ei riitä. Kohteissa jossa on ilma-vesilämpöpumppu, puun käyttö kovien pakkasten aikana on tehokas tapa vähentää ostettavan sähköenergian määrää.

Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Mikäli tontti on iso, voidaan lämpöä kerätä myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Vesistöjen läheisyydessä voidaan keruuputkisto ankkuroida painoilla pohjasedimenttiin.

Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.
Oikea mitoitus tärkeää

Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on erittäin tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.

Maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, mutta huoltotöiden kannalta erillinen tekninen tila on suositeltavampi. Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun lämmönjakotavaksi, sillä siinä lämmitysverkkoon menevän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkossa. Tämä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Alkuinvestointi suuri, käyttökulut pienet

Lämpöpumpun investointikustannukset ovat melko suuret, mutta käyttökustannukset ovat edulliset. Mitä suurempi talo on ja mitä suurempi lämmitysenergiankulutus, sitä kannattavammaksi maalämpöpumppu tulee. Asukkaiden kannalta maalämpöpumppu on myös helppokäyttöinen, sillä se vaatii vain vähän huolto- ja tarkistustoimia.

Maalämpöpumput ovat kasvattaneet lämmitysjärjestelmistä suosiotaan eniten. Vuonna 2008 maalämpö valittiin lähes 30 %:iin uusista pientaloista.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta. Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan myös viilentää sisäilmaa. Järjestelmä vaatii, että ilmaa vaihdetaan aina riittävästi (0,5 kertaa talon ilmatilavuus tunnissa).

Poistoilmalämpöpumppu huolehtii talon huonetilojen lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Koska lämmönlähteenä on aina talon noin 21-asteinen sisäilma, poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä vuodenajasta ja ulkolämpötilasta riippumatta vakioteholla (noin 2-3 kW). Poistoilmalämpöpumppu poistaa ilmanvaihtolaitteen tavoin ilmaa myös talon kosteista tiloista.

Poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Suuren lämmitystarpeen aikana loppuosa tuotetaan poistoilmalämpöpumpun sähkövastuksilla. Talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu kannattaa erityisesti pakkasjaksojen aikana polttaa puuta, jolloin voidaan pienentää ostettavan sähköenergian määrää. Poistoilmalämpöpumpulla saavutetaan noin 40 %:n ostoenergian säästö verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Markkinoilla on erityyppisiä poistoilmalämpöpumppuja. Joissakin poistoilmalämpöpumppuratkaisuissa tuloilma tuodaan taloon huoneissa olevien raitisilmaventtiilien kautta. Tarjolla on myös järjestelmiä, joissa tuloilma esilämmitetään ja jaetaan huoneisiin koneellisesti.

Poistoilmalämpöpumpun hankintahinta on selvästi alempi kuin esimerkiksi maa- tai ilma-vesilämpöpumpuilla.

Poistoilmalämpöpumppu soveltuu hyvin pienehköihin omakotitaloihin. Poistoilmalämpöpumppu on asukkaiden kannalta helppohoitoinen. Suodattimien puhdistus ja vaihto on tehtävä laitevalmistajan ohjeiden mukaan, yleensä noin kerran vuodessa.

Lähde: Motiva (maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu)

Ilmalämpöpumpun toiminta perustuu jääkaapin tavoin kylmätekniikkaan.

Jäähdytyksessä se toimii samalla tavalla kuin jääkaappi ja lämmittäessä automatiikan avulla päinvastoin.

Ulkoyksikössä lämpöenergiaa sidotaan ulkoilmasta kylmäaineeseen, joka puristetaan kompressorilla kasaan. Sisäyksikössä tuo kuumakaasun lämpöenergia luovutetaan sisäilmaan puhaltimen avulla. Lämmön luovutettuaan kylmäaine jatkaa matkaansa ns. paisuntaventtiilille, jossa kylmäaineen paine putoaa ja alkaa höyrystymään uutta lämpöenergian keräystä varten.

Ilmalämpöpumppu käyttää siis ilmassa olevaa lämpöenergiaa, jota vain siirretään ulkoa sisälle tai päinvastoin.

Ulkoilmassa on todellakin lämpöenergiaa vielä pakkasellakin. Lämpöenergiaa on teoriassa aina absoluuttiseen nollapisteeseen (-273.15°C) saakka.

Ilmalämpöpumpussa sähköä kuluu kompressorin ja puhallinmoottoreiden pyöritykseen. Kylmäaineen välityksellä energiaa sitten siirretään ulkoa sisään tai päinvastoin. Tämä energian siirtäminen ilmalämpöpumpun avulla tulee käytännössä edullisemmaksi kuin lämpöenergian synnyttäminen sähkö- vastuksen avulla.

Lämpökerroin

Vanha Lämpökerroin COP jää pois käytöstä ja tilalle tulee vuovuinen lämpökerroin SCOP. Muutokset liittyvät Euroopan inionin ilmasto- ja energia tavoitteisiin 20-20-20, josta tavoitteena on, että vuonna 2020 käytetään 20% vähemmän primäärienergiaa, tuotetaan 20% vähemmän CO2 päästöja ja 20% kulutetusta energiasta tulee uusiutuvista energialähteistä, kuten lämpöpumpuista.

Lämpökertoimet (COP, SCOP)

Ilmalämpöpumpun hyötysuhde (COP = Coefficient Of Performance) kertoo kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan muutettua lämpöenergiaksi. Tämä COP-arvo mitataan aina +7 asteen lämpötilassa. Tämän luvun perusteella yksistään ei voida päätellä kuinka hyvin laite todellisuudessa toimii talvella pakkasessa.

Esim. Merkintä COP 3 tarkoittaa, että 1kW ottoteholla saadaan tuotettua 3 kW lämpötehoa.

Nykypäivän (2012) laitteissa COP kertoimet ovat luokkaa 4,5-5,5.

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) joka on lämmityskauden lämpökerroin. SCOP laskentaan erikseen kullekin määrätylle lämmityskaudelle (neljä eri ulkolämpötilaa), koska sovellettavat lämpötilavälit, perusmitoituslämpötilat ja mitoituskuormat ovat lämmityskausikohtaisia. Eurooppa on lisäksi jaettu kolmeen eri ilmastovyöhykkeeseen, Etelä-Euroopan lämpimän alueen laskenta perustuu Ateenan, Keski-Euroopan alueen Strasbourgin ja Pohjois-Euroopoan kylmän alueen laskenta Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.

Uudessa energiamerkinnässä näytetään laitteen energialuokitus erikseen jakaiselle ilmastoalueelle. Samalla pumpullla voi olla kolme erilaista energialuokitusta, riippuen mihin ilmastovyöhykkeeseen laite asennetaan.

SCOP arvot ovat karkeasti 3,5 – 5 kertoimissa. Uudet energialuokat ilmoitetaan myös SCOP-kertoimen perusteella seuraavasti:

SCOP kertoimet ilmestyvät uusien tuotteiden tuote-esitteisiin vuosina 2012-2013.

Seuraavassa kuvassa on havainnoillistettu kuinka lämpökerroin (COP) muuttuu lämpötilan laskiessa (Taulukko vuodelta 2006)

Kylmäkertoimet (EER ja SEER)

Ilmalämpöpumpuille ja ilmastointileitteille ilmoitetaan myös EER (Energy Efficiency Ratio) eli kylmäkerroin. Mitä korkeampi luku sitä energiataloudellisempi laite on.

Esim. Lukema 4 EER tarkoittaa, että yhdellä sähköverkosta otetulla kilowatilla on tuotettu 4 kilowattia jäähdytystehoa.

Hyvä EER-lukema on 3,5 ->

SEER (Seasonal Energy Efficiency Ratio) on jäähdytyksen vuotuinen kylmäkerroin.

Jotta laite säästäisi itsensä takaisin on sen toimittava myös talvella! Jäähdytinpalvelu RefGroup Oy opastaa teitä oikean laitteen valinnassa, jonka jälkeen hoidamme laitteen myynnin lisäksi myös sen asennuksen ja tarvittavan huollon.

Ilmalämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä, jotka yhdistetään toisiinsa eristetyillä kylmä-aineputkilla.

Kuva: SULPU – Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry

Nyrkkisääntönä on, että 1 kW riittää n. 30 m2 lämmitykseen ja n. 15 m2 tehokkaaseen jäähdytykseen.

Oikean tehoista ilmalämpöpumppua valittaessa on huomioitava talon koko ja energialuokka – eli kuinka hyvin lämpö pysyy talon sisällä (eristys, ilmanvaihto, ikkunat, ym.).

Jäähdytystehoa laskettaessa on huomioitava talon kokonais- lämpökuorma, johon vaikuttavat mm. ikkunoiden suunta ja pinta-ala, kattorakenne, sauna kodinkoneet, valaistus ja asukkaiden lukumäärä.

Laitteen yli- tai alimitoituksesta ei ole hyötyä. Laite on oltava ”sopiva”. Jotta laite toimisi optimaalisesti parhaalla hyötysuhteella on sen käytävä noin 50-70% teholla.

Mitä eroa on ns. On/Off- ja Invertteri -malleilla?

Perustoiminnoiltaan on/off ja invertteri -mallit ovat samankaltaisia. Erona on kompressorin ohjaus.

On/Off-malleissa kompressori kytkeytyy päälle ja se käy vakionopeudella, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu, jolloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy uudelleen kun sisälämpötila muuttuu riittävästi. Tuo lämpötilan muutos voi olla jopa useamman celcius-asteen. On/off malliset ilmalämpöpumput ovat siirtyneet Inverter-mallisten pumppujen tieltä.

Invertteri-mallissa kompressori kytkeytyy päälle ja käy aluksi nopeasti kunnes haluttu lämpötila sisätiloissa on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeutta ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa.

Invertteri -mallin etuna on nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Aikojemme alussa (2003) On/off laitteiden osuus oli noin puolet myydyistä laitteista. Nykypäivänä on/off konetta ei enään ole, koska niitä ei ole saanut tuoda euroopan alueelle enään vuoden 2013.

Seuraavassa videossa esitetään on/off ja invertteri tekniikan eroja. Video on Englanninkielinen.

Ilmalämpöpumpussa on monipuoliset ilmansuodatusominaisuudet (mallista riippuen)

Kaikista laitteista löytyy karkeasuodatin, joka poistaa huoneilmasta leijuvan pölyn ja näin pitää myös laitteen sisäyksikön lämpölamellit puhtaana ja toimintakunnossa. Suodattimet on puhdistettava keskimäärin kahden viikon välein imuroimalla. (kohteesta riippuen).

Kehittyneimmissä malleissa voivat olla ns. aktiivihiili- ja mikrosuodin (riippuen merkistä ja mallista). Aktiivihiilisuodin poistaa huoneilmasta hajumolekyylejä. Mikrosuodin suodattaa esim. siitepölyä, home-itiöitä, mikrobeja ja jopa 0.01 mm:n hiukkasia. Nämä suodattimet puhdistetaan noin puolen vuoden välein imuroimalla

Uusimmissa malleissa ovat aktiivihiili- ja mikrosuodatin korvattu sähköisilläsuodattimilla. *)

Mitä puhtaampi sisäyksikkö sen tehokkaampi ilmalämpöpumppusi on.

Seuraavassa videossa esitetään sähkösuodattimen toimintaperiaatetta. Video on Englanninkielinen ja valmistajana Fujitsu.

Lähes kaikissa ilmalämpöpumpuissa ja ilmastointilaitteissa on langaton kaukosäädin. (isoimmat toimistoissa käytettävät järjestelmät ohjataan usein langallisilla säätimillä).

Kaukosäätimellä voidaan luonnollisesti ilmalämpöpumppu käynnistää tai sammuttaa. Lämpötila voidaan säätää jopa asteen tarkkuudella ja puhallinnopeus voidaan valita itse tai antaa automatiikan valita ideaali-nopeus.
Myös toimintatapa (lämmitys, jäähdytys, kosteuden poisto) voidaan valita kaukosäätimestä. Lisäksi kaukosäätimestä voidaan valita vuorokausiajastimen päälle ja poiskytkentäajat. (tätä ominaisuutta ei löydy kaikista malleista). Myös puhalluksen suuntaus voidaan säätää kaukosäätimellä manuaalisesti tai antaa laitteen itse säätää sitä automaattisesti.

Kaukosäätimelle on kätevä seinäteline vakiovarusteena.

Ilmalämpöpumpun WIFI-etäohjaus

Laitteisiin on ollut jo jonkin aikaa saatavana WIFI-etäohjauslaitteita. Etäohjaimet ovat suosittuja kesämökeillä, tämä vaatii kuitenkin internet-verkon toimiakseen. Uusimmissa ilmalämpöpumpuissa WIFI-ohjaus alkaakin jo olemaan vaikiovaruste.

Isompia lämpöpumppu-järjestelmiä ohjataankin internetin välityksellä. Vikatilanteessa ongelman ratkaisu helpottuu ja nopeutuu.

Kesällä jäähdytettäessä kondensiovettä syntyy sisäyksikön lamelleihin. Kondensiovesi valuu sisäyksikön pohjalla olevan kaukalon kautta putkeen. Tämä vesi johdetaan kylmäaineputkien mukana ulos tai vaihtoehtoisesti lähimpään viemäriin. Sisäyksiköstä vettä muodostuu vain jäähdytyksellä ja kosteudenpoistolla. (näitä ominaisuuksia käytetään kesäisin). Mikäli jäähdytystä tarvitaan myös talvella (tietokonesalit ja serveritilat) otetaan tämä huomiin asentaessa.

Lämmitettäessä ulkoyksikön lamellipintaan muodostuu huurretta (kuva1), tämän huurteen laite sulattaa automaattisesti aika-ajoin. Erityisesti lämpötilan ollessa lähellä 0 astetta on huurteen/ veden muodostus voimakkaimmillaan. Tämä ilmiö johtuu puhtaasti ilman kosteudesta ja siitä, kun sisä- tai ulkoyksikön lamellipinta on kastepistelämpötilaa alhaisempi.

Seuraavassa videossa on ilmalämpöpumpun sulatusjakso kokonaisuudessaan. Huom! Tylsyys varoitus!

noin 3 minuutin kohdalla kuuluu veden lorinaa. Tämä on lamellipinnassa ollutta huurretta, joka kuumakaasun vaikutuksesta lämpiää ja valuu veden muodossa ulkoyksiköstä maahan. Pakkasella tämä vesimäärä jäätyy.

Ulkolämpötilan ollessa pakkasella saattaa ulkoyksikköön muodostua jääpuikkoja (kuva2) tämäkin on normaalia lämpöpumpun toimintaa.

Talvimyrskyt, tuuli ja tuisku saattavat kerätä ulkoyksikön ympärille ylimääräisiä kerrostumia. (kuva3) Tämäkään ei ole vaarallista. Ulkoyksikkö hoitaa itse sulatuksensa. Mikäli tuuli ja ”tuisku” on kuitenkin tukkinut ulkoyksikön kauttaaltaan voi laitteen sulattaa myös manuaalisesti laittamalla laite kuivatustilaan noin 20min ajaksi tai kunnes ulkoyksikkö on sulanut. Terä-aseita ei huurteen poistoon suositella rikkoutumis vaaran takia.

Mikäli ulkoyksikkö on ”naamioitu” kotelolla, on pitkien pakkasjaksojen aikana mahdollista ”umpeen jäätyminen”.

Kuvassa 4. on jään kerrostuma mennut ”hieman liian pitkälle”. Selkeä laite vika.

Kuva 1. Normaalia ulkoyksikön huurtumista lämmityskaudella.

Kuva 2. Pitkinä pakkasjaksoina jääpuikkoja muodotuu ulkoyksikön pohjasta. Nämä voi huoletta käydä ”potkaisemassa” pois.

Kuva 3. Tuuli on tuiskuttanut ulkoyksikön reunoille lunta. Tästä ei kuitenkaan kannata ”yöuniaan menettää”.

Kuva 4. Tässä laitteessa on ”aavistuksen liikaa” jääkerrostumaa. Tällaisessa tapauksessa ota yhteys välittömästi huoltoon.

Hyviä sijoituspaikkoja sisäyksikölle ovat esim. eteisaulassa ulko-oven yläpuolella tai olohuoneessa terassin oven yläpuolella. Yksikkö on sijoitettava mahdollisimman keskeiselle paikalle.

Tärkeintä on, että ilmalämpöpumpun sisäyksikön edessä, päällä ja alla on riittävästi vapaata tilaa. Ilman on päästävä leviämään esteettä koko taloon.

Perinteinen eteisasennus. Sisäyksikkö on ulko- tai tuulikaapin oven päällä.

Sisäyksikkö makuuhuonetta jäähdyttämässä.

Ulkoyksikön ilmansuunnalla ei paljoakaan ole merkitystä laitteen energiatalouden kannalta. Ulkoilman lämpötila talon ulkoseinustalla on talvisin lähes sama niin talon pohjois- kuin eteläpuolellakin.

Mikäli vaihtoehtoja, niin kesäaikana olisi parempi jos ulkoyksikkö sijaitsisi varjossa. Tämä ei ole kuitenkaan ehdoton vaatimus, jos kohtuuton asennustyö- tai ulkonäköhaitta sen estää.

Ulkoyksikköä ei missään tapauksessa saa asentaa rakennusten ala- tai yläpohjaan, yleensäkkän mihinkään suljettuun tilaan. Katolle asennettaessa ( pelkästään jäähdytyskäytössä voi ulkoyksikön asentaa katolle) on vaarana, että ulkoyksiköstä muodostuva vesi jäätyy laitteen alle ja talven mittaan ”kampeaa” laitteen irti katosta. (mikään ei pidätä jään voimaa). Nyrkkisääntönä: Mitä tuulettuvammassa tilassa sitä parempi (sivut, ylä ja alapuoli).

Yleensä ulkoyksikkö kiinnitetään talon sokkeliin konsolikannakkeilla, tämä on kuitenkin mahdollista oikeata asennustekniikka käytettäessä. Laatulaitteet ovat sen verran hyvin ”tasapainossa”, jolloin ylimääräisiltä resonointi-ääniltä vältytään. On olemassa myös ns. maapukkeja minne ulkoyksikkö voidaan sijoittaa.

Rivi- ja kerrostaloissa pitää saada lupa taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä laitteen asennukselle.

 Ulkoyksikkö varaston seinällä

Suomessa on n. 500 000 suorasähkölämmitteistä taloa jotka olisivat kaikki ilmalämpöpumpun tarpeessa. Hyvälaatuinen ilmalämpöpumppu säästää itsensä takaisin keskimäärin 3-4 vuodessa säästettyinä lämmitys kuluina. Sähkön hinnan noustessa takaisin maksuaika nopeutuu.

Nyrkkisääntönä:

– sähkölaskunne on noin 100e/kk -> kannattaa harkita ilmalämpöpumpun hankkimista

– sähkölaskunne on noin 150e/kk -> ehdottoman kannattava hankinta. Ottakaa yhteyttä, niin valitsemme teille sopivimman pumpun.

HUOM! Yksikään lämpöpumppu, joka on rikki ei säästä penniäkään! Laitteen ja asennuksen laadusta ei kannata tinkiä.

Ilmalämpöpumppuja on asennettu paljon öljylämmitteisiin taloihin. Suuriin säästöihin päästään myös öljylämmitteisissä taloissa. Öljyn hinnan jatkuva nousu ja ympäristönsuojelu antaa aihetta harkita ilmalämpöpumpun asennuttamista.

Helpoin, nopein ja edullisin vaihtoehto on ilmalämpöpumppu.

Viime vuosina myös ilma-vesilämpöpumput ovat olleet suosittuja öljylämmityksen korvaajia. Eli käytännössä öljylämmitys ”pihalle” ja lämpöpumppu tilalle! Ilma-vesilämpöpumppu voidaan kytkeä olemassa olevaan lattialämmitys- tai patteriverkostoon. Ilma-vesilämpöpumppu lämmittää myös käyttöveden.

Mikäli polttopuita saa ilmaiseksi ja puiden pilkkomiselle ei lasketa työn hintaa on ilmalämpöpumpun taloudellinen hyöty melko pieni. Kuitenkin energiataloudellisesti paras lämmityslaiteyhdistelmä on nimenomaan puulämmitteinen varaava takka uuni ja ilmalämpöpumppu.

Kovemmilla pakkasilla otetaan sitten uuni tehokkaaseen käyttöön ja ilmalämpöpumppu levittää uunin lämpöä tasaisesti koko taloon.

Jos lämmitys toteutetaan takalla vuoden ympäri, jää lämmitysähkön-/öljyn kulutus hyvin pieneksi. Ilmalämpöpumpulla ei tästä juurikaan pystytä energialaskua pienentämään, mutta se mukavuus…

Huomio kesämökkiläiset! Suoritamme asennustöitä myös viikonloppuisin noin 100km sääteellä vantaalta.

Kesämökkien energialuokka ei ole yleensä ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu. Vanhat purueristeet ovat kenties painuneet. Ylä- ja alapohja kaipaisivat paksumman eristyksen, ikkunat vuotavat, jne.

Useat ilmalämpöpumput ovat varustettuja ns. ylläpitolämpötilaominaisuudella. Alhaisimmillaan lämpöpumpun lämpötilan voi laskea +8  –  +12 asteen ylläpitolämpötilaan (Fujitsu, Daikin, Mitsubishi, Mitsubishi, Panasonic).  Mökille saavuttuanne oleskelulämpötila saavutetaan erittäin nopeasti. Näin aikaa jää enemmän rentoutumiseen, kun viikonloppu ei kulu puita pilkkoessa ja jäitä sulatellessa.

Käytännössä tämä ”ylläpitolämpötila” tarkoittaa sitä, että lämpöpumppu pitää tilan ”plussan puolella”. Lämpötila voi vaihdella esimerkiksi +5 ja +10 asteen välillä.

Kesämökillä ilmalämpöpumpun jäähdytysominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa, kun helteellä ei enää tarvitse pitää ovia ja ikkunoita auki. Itikat ja kärpäset pysyvät ulkona ja mökillä on mukavan viileää ja raikasta.

Lähees jokaiseen ilmalämpöpumppuun on saatavana WIFI-etäohjaus. Uusimmissa malleissa laitteista löytyy vakiona tai integroitavana lisävarusteena WIFI-ohjaus. WIFI ohjaus vaatii kuitenkin internet liittymän kohteeseen.

Kerrostalohuoneiston jäähdytys siirrettävällä ilmastointilaitteella

Helpoin ja yksinkertaisin tapa jäähdyttää 1-3 huoneen (max. 60m²) asunto on siirrettävä ilmastointilaite. Sirrettävät ilmastointilaitteet eivät tarvitse lupaa taloyhtiöltä, eikä ammattiapua asennuksen suhteen.

Ainoa ”asennustehtävä” on poistoletkun asentaminen esim. tuuletusikkunalle. Tämän poistoputken tarkoituksena on poistaa sisältä ”imettävä” lämmin ilma. Nimensä mukaisesti laite on siirrettävä. Eli mikäli laite joudutaan siirtämään muuton vai talven ajaksi varastoon, niin se onnistuu helposti irroittamalla poistoputki sekä töpseli seinästä.

Kerrostalohuoneiston jäähdytys ilmalämpöpumpulla

• Ilmalämpöpumpun voi asentaa myös kerrostalo-asuntoon, mutta vain jäähdytyskäyttöön *).
• Laitteen valinnassa on otettava huomioon ulkoyksikön äänitaso. **)
• Pienempien laitteiden ulkoyksiköt ovat yleisesti hyvin äänekkäitä tehokkaassa käytössä. Nämä ulkoyksiköt ovat usein on/off-tyyppisiä tai muuten huonolaatuisia. (opastamme asiakkaitamme laitteen valinnassa).
• Laatulaitteet täyttävät rakennusmääräykset ja normit.

Mikäli sinulla ei ole laatuvaatimuksia laiteesi tai laitetoimittajasi suhteen. Muista, että taloyhtiöllä on!

Ilmastointilaitteet (vain jäähdyttävät)

Olemassa on vain jäähdyttäviä malleja, mutta ovat suunniteltu enimmäkseen teollisuuden käyttöön. ***)

Laadukas ilmastointilaite on käytännössä saman hintainen kun perus-ilmalämpöpumppu. Hyvissä ilmalämpöpumpussa on usein etuna paremmat ilmanpuhdistusominaisuudet. Siksi kerrostaloihinkin tarjotaan jäähdytykseen ilmalämpöpumppuja.

Ulkoyksikön asentaminen kerrostaloon

Ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle. Yleisesti sääntönä on ollut, että ulkoyksikkö ei saa näkyä ulospäin. Eli ulkoyksikkö asennetaan parvekekaiteen alapuolelle lähelle lattiapintaa. Ulkoyskikön voi naamioida vaikka pöydäksi. Mielikuvitus on vain rajana. Mikäli parveke on lasitettu, vähintään yhden ikkunoista tulee olla auki kun konetta käytetään!

Laitten hankinta

1)  Yhteys taloyhtiön hallitukseen. Taloyhtiön hallitus myöntää luvan asennukselle ei isännöitsijä! Opastamme asiakastamme kaavakkeiden täytössä ja mallin valinnassa, jotta laitevaatimukset täyttyvät.
2) Oikean laitteen valinta
3) Asennus
4) Nauti jäähdytyksestä!

*) Lämmityksessä ongelma on ulkoyksikön muodostama kondensiovesi. Tätä vesimäärää ei voi säilöä parvekkeella. (talvella vesi jäätyy).
**) Rakennusmääräyksissä on määrätty desibeli-tasot. Mikäli äänitasot ylittävät määrätyt arvot voidaan laite poistattaa asukkaan laskuun.
***) Muutamat isännöitsijät ja taloyhtiöt ovat vaatineet, että laitteen on oltava vain jäähdyttävää mallia. 2 kW – 5 kW:n laitteet ovat käytännössä kaikki ilmalämpöpumppuja, mutta lämmitystä vain ei käytetä.

Tässtä linkistä löydätte meidän kerrostalojäähdyttimet…

Pienemmät hallit/varastot/työtilat (alle 200m2) voidaan helposti lämmittää yhdellä ilmalämpöpumpulla. Isommissa tiloissa laitteiden määrää voidaan toki kasvattaa.

Yleisimmät hallit/varastotilat ovat kokoluokkaa 60m2 – 150m2 varustettuna isolla nosto-ovella. Kun talvella tämä ovi avataan ja ajetaan auto sisälle, jäähtyy tämä tila hyvinkin nopeasti. Ilmalämpöpumpun sisäyksikön lävitse kiertää tunnissa noin 200m3 – 600m3 ilmaa. Tämä ilmamäärä lämmittää tehokkaasti vieläpä energiaa säästäen.

Suurinosa halli/varastotiloista lämmitetään sähköisellä lattialämmityksellä. Yleisesti suorakaiteen muotoisissa halleissa lämpöpumppu säästää itsensä parissa vuodessa itsensä säästettyinä lämmityskuluina ja suurena etuna vielä tehokas lämmitys.

Useissa halleissa on myös toimistotiloja. Nämä tilat saadaan myös jäähdytettyä kesällä mikäli on tarvetta.

Näillä kahdella pumpulla lämmitämme/jäähdytämme omat toimitilamme Vantaan Korsossa. Varastomme pohjapinta-ala on 140m2 (kok. 260m2) 2 kerrosta. Tilavuutta 700m3.

Lämmön talteenottolaite (LTO) ja ilmalämpöpumppu ovat kaksi täysin eri laitetta, joita ei suoraan voi verrata keskenään. LTO laite on koneellinen ilmanvaihtoyksikkö, joka esilämmittää sisään tulevan kylmän ilman ulosmenevän poistoilman avulla. Se on erinomainen laite, koska on turhaa tuhlata energiaa harakoille. LTO ei ole kuitenkaan varsinainen lämmityslaite.

Ilmalämpöpumppu ei sen sijaan ole ilmanvaihtokone, vaan lämmityslaite, jonka avulla voidaan siirtää lämpöenergiaa talon ulkopuolelta sisään tai päinvastoin.

Nämä kaksi laitetta yhdessä täydentävät toisiaan. LTO suodattaa taloon tulevan ulkoilman esilämmittäen sitä samalla. Ilmalämpöpumppu tuottaa taloon tasaisen lämmön erittäin edullisesti, tarjoaa jäähdytyksen kesähelteillä, poistaa kosteutta sekä puhdistaa sisäilmaa tehokkaasti.

Lämmöntalteenottolaite tehostaa säästöjä. Säästäminen alkaa välittömästi, kun ilmalämpöpumppu on asennettu.

Luvanvaraisuus

Ilmalämpöpumpun saa asentaa vain turvatekniikan keskuksen (tukes) hyväksymä asennusliike, joka hoitaa asennuksen alusta loppuun sähkökytkennöistä kylmäaineputkien liittämiseen.

Sähköuraikointioikeus ja vastuuhenkilö löytyy yrityksestä missä asentaja työskentelee. Yrityksessä työskentelevältä asentajalta vaaditaan henkilökohtainen ”alle 3kg pätevyys”. Nämä pätevyyden on todennettavissa Turvatekniikan sivustolla. Mikäli kysessä on ns. yhdenmiehen yritys on nämä luvat löydyttävä yhdeltä ja samalta henkilöltä.

Laki ei tunne käsitettä, että ”tehdään tutun luvilla”, näin valitettavan usein kuitenkin on! (esim. Ei autoakaan saa ajaa ilman korttia. Ei riitä, että kavereilla on!).

Maahantuojat ja vakuutusyhtiöt vetäytyvät takuu- /korvausvelvollisuudesta ongelma tilanteesta, mikäli ”paperit” eivät ole kunnossa.

Tästä linkistä voitte tarkistaa yrityksen/henkilöiden luvanvarausuuden.

Taloyhtiöt

Kaikki taloyhtiöissä asuvat (rivi-, pari- ja kerrostalot) ovat 1.7.2010 astuneen lain mukaan velvollisia hakemaan kirjallisesti lupaa taloyhtiöstä. Kirjallinen hakemus jätetään hallituksen puheenjohtajalle tai isännöitsijälle. Meillä löytyy esitetäytetty kaavake tätä tarkoitusta varten. Ohjeistamme sen täytössä.

Asennus

Ilmalämpöpumpun asennus kestää noin yhden työpäivän.

Jäähdytinpalvelu RefGroup Oy:n toimittamat laitteistot asennetaan meidän omalla tehtäviinsä koulutetuilla 100% kotimaisella työvoimalla.

Asennukseemme sisältyy läpiviennit ja mahdolliset timanttiporaukset. Yksiköiden asennus välikaapeleineen. Kaikki putkistot koteloidaan. Kyseessä on kuintenkin jälkiasennus ja ennen kaikkea jonkin ihmisen koti!

Kotimainen käyttöohje sekä opastus jälkien siivouksen jälkeen ovat meille itsestään selvyyksiä.

Asentaja antaa työlleen takuun ja auttaa oikean ilmalämpöpumpun valinnassa. Näin varmistut, että ilmalämpöpumppusi toimii oikealla tavalla ja mahdolliset takuu asiat myös hoituvat.

Asennus on kotitalousvähennyskelpoinentyö. Kotitalousvähennyksen saa vain mikäli yritys on ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys. Jäähdytinpalvelu RefGroup Oy kuuluu luonnollisesti kyseiseen rekisteriin. Merkinnän ennakkoperintärekisteriin kuuluvuudesta voi tarkistaa sivustolta: www.ytj.fi

TEHDASTAKUU: Yleisesti kaikilla valmistajilla on 3 vuoden tehdastakuu, joka korvaa kaikki laite- ja valmistusviat. Takuu ei korvaa ulkoisesti aiheutettuja vahinkoja kuten: laitteen huollon laiminlyönti, ukonilma, ilkivalta, tms.

TÄYSITAKUU: on muuten sama kuin tehdastakuu, mutta korvaa myös mahdolliset asennusvirheet.

VARAOSATAKUU: Kattaa viottuneen komponentin, ei sen vaihtamisesta kertyneitä kustannuksia. Tämä vaihtoehto on monessa tapauksessa kallein loppukuluttajalle vahingon sattuessa. Tämä vakuutus on hyvä mikäli laitteesta hajoaa jokin kallis osa esim. piirikortti, joka on yleensä nopea vaihtaa. Arvokkaaksi tämä vaihtoehto käy esim. kompressoria vaihdettaessa kun työtunteja kertyy paljon.

VAKUUDET: Nämä ovat myyntiliikkeen ”jatkamaa takuuaikaa”.

Kun puhutaan vakuuksista tai turvasta on kyseessä myyntiliikkeen vakuutus tai oma ”turva” myymälleen tuotteelle. Eli takuuajan päätyttyä myyntiliike vastaa myymästään tuotteesta määräajan.

– Esim. 1     Normaalisti 2 vuotta takuuta on laajennettavissa 5 vuoteen 100 – 150 EUR lisämaksusta laittetta hankittaessa tai parin vuoden ikäiselle laitteelle huoltotilauksen tehtäessä. Tämä lisäturva ei sido maahantuojaa tai muita jälleenmyyjiä mikäli kyseessä on myyntiliikkeen oma ”takuuajan pidennys”.

– Esim. 2     Vahingon sattuessa omavastuu voi olla 150 EUR, joka korvaa varaosat! ks. kohta varaosatakuu.

Riski myyjien vakuuksista myyntiliikkeen pysyvyys markkinoilla. ”Helppo on luvata vaikka 10 vuoden takuu, jos on tarkoitus olla markkinoilla vain muutama vuosi”. Tämän kaltaisia esimerkkejä on otsikoitu valitettavan paljon viime vuosina.

VAKUUTUSYHTIÖT: Ilmalämpöpumput kuuluvat yleisesti vakuutusyhtiöiden korvattavien laitteiden listalle. Tämä asia kannattaa varmistaa omalta vakuutusyhtiöltä. Vakuutus ei korvaa asennusvirheitä tai itse-asennettuja laitteita.

Yleisesti ottaen. Kannattaa tutustua takuu-/vakuusehtoihin ennen kaupantekoa ja etenkin takuun ulkopuolella oleviin seikkoihin. esim. ”takuu ei koske liikkuvia ja kuluvia osia, muuten takuu kattaa kaiken”.

VINKKI: Muista pyytää myyjän lupaukset myös kirjallisena sekä esittämään omat vakuutensa ja se kuka on laitteen maahantuojana.